Lakkalaatikolla

Joskus on hyvä käyttää vanhoja lakka-aarteita. Valitsin ystävänpäiväksi Lumenen Super Gloss & Quick Dry Hypo-sensitive lakan sävyssä 56 Huomisen laulu (A Song Beyond; 7,5 ml). Kaksi kerrosta lakkaa riitti tasaiseen väriin. Ihana helmiäisruskea, jossa näkyy päivänvalossa häivähdys violettia. Levittäessä oli pientä raidoittumista havaittavissa, mutta ei mitään häiritsevää. Lakan parasta ennen päiväys on 01/2006, mutta se levittyi yhtä hyvin kuin uudemmat lakkanikin.

Laitoin myös pikakuivattajaksi kerroksen Sally Hansenin Insta-Dritä (made in U.S.A; 13,3 ml), jota ilman en tulisi enää toimeen, sekä Mavalan Mava-Whitea aluslakaksi (made in Switzerland, 10 ml).  Sallystä täytyy sanoa, että pikakuivattaja on puolessa välissä ja se on alkanut hieman paksuuntua. Avasin sen 25.6.2011 (kyllä, muistin kirjoittaa pakkaukseen avaamispäivämäärän) eli 7,5 kuukautta se on kestänyt suhteellisen priimakunnossa. Tilanteen kehittymistä täytyy seurailla. 

Vanhoja lakkaystäviä on mukava välillä myös muistaa ja olen saanutkin pahimman kynsilakkojen hamstrausinnon taittumaan järjestelemällä lakkojani milloin käyttö- milloin värijärjestykseen.

Hyvää ystävänpäivää kaikille!

Lumene Super Gloss & Quick Dry 56 Huomisen laulu, päivänvalossa.

Lumene Super Gloss & Quick Dry 56 Huomisen laulu, sisävalaistuksessa.

Karkkia suihkuhetkiin

Hiukseni ovat luonnostaan vaaleat, normaalipaksut ja pituutta niillä on alaselkään asti. Kaipaan sekä shampoolta että hoitoaineelta runsaasti kosteutustehoa. Pari vuotta sitten hiukseni kärähtivät etelän lomamatkalla, koska lähdin porottavaan 40 asteen paahteeseen ilman hoitoainetta tai hattua. Kyllä, tyhmyydestä sakotetaan.

En kuitenkaan suostunut leikkaamaan kasvatusprosessissa olevia kutrejani, vaan aloin pestä hiukseni hoitoaineella länträten ennen ja jälkeen shampoopesun. Tällä tavalla sain kuin sainkin kosteuden jälleen sidottua takaisin hiuksiini. Asiaa tietysti auttoi myös se, että käytän muotoilutuotteita todella vähän ja vältän hiusten kuumakäsittelyä.

Käytän hiusteni hoidossa sekä kampaamo- että markettituotteita - olenkin tässä suhteessa melkoinen sekakäyttäjä. XZ:n tuotteet ovat olleet ihan mukavia löytöjä, mutta tarpeeksi hoitavia ne eivät yksistään valitettavasti ole. Tuotteet eivät sisällä silikonia tai silikoniyhdisteitä ja ovat avainlippu merkittyjä. Hintaa XZ-tuotteilla on muistaakseni 3-4 euroa.

XZ Öljyhoitoshampoo 2 in 1  (250 ml) oli melkoinen pettymys. Tuotteen sisältämä öljy, E- ja B5-vitamiini houkuttelivat nappaamaan tuotteen kaupan hyllyltä. Tuoksu on mukavan neutraali, shampoo vaahtoutuu hyvin, mutta jätti päänahan jotenkin kutisevaksi, kun käytin tätä joka päivä. Omat hiukset ovat varmaan jotenkin liian hyväkuntoiset hiuspohjan läheltä. Kerran viikossa käytettävänä lisäkosteuttajana kulutin shampoon loppuun. Seurakseen tämä kuitenkin tarvitsee hoitoaineen ainakin pitkillä hiuksilla. En osta uutta pulloa.

XZ Karpalo & Kinuski   (200 ml) hoitoaine tuoksuu aivan teolliselle karkille. Hyvällä tavalla. Käytössä on jo toinen pullo ja vaikka pullon puolivälissä tuoksu alkaa vähän tökkimään, tulen luultavasti ostamaan tätä ihan tuoksun takia, mikä ei muuten jää hiuksiin kiinni. Kosteutusteho hoitoaineella ei kuitenkaan yksinään riitä ja käytänkin tätä lähinnä toisena hoitoaineena shampoopesun kanssa.

Olen myös kokeillut Karpalo & Kinuski shampoota, mutta sarjan hoitoaine ja shampoo yhdessä saavat aikaan liian voimakkaan tuoksupommin eli suosittelen hankkimaan jomman kumman. Shampoo pesi tarpeeksi hyvin, muttei kosteuttanut riittävästi. Itselläni hoitoainetta kuluu melkoiset määrät, joten siksi valitsin näistä kahdesta hoitoaineen uudestaan käyttöön.

Yves Rocherin Jardins du Monde - Suihkugeeli - luonnonmukainen arganöljy  (200 ml, made in France) tuoksuu myös karkille, mutta luonnolliselle ja eksoottiselle herkulle. Omalle rutikuivalle talvi-iholle suihkugeeli oli liian pesevä, mutta puolison rasvoittuvalle sekaiholle tämä oli passeli ja tätä saa kuulemma hankkia lisää. Kesällä aion kokeilla uudestaan myös itse. Tuote on Ecocert-sertifioitu, eikä siinä ole tietenkään parabeeneja tai väriaineita. Hintaa taisi olla alle kolme euroa. En ole mistään löytänyt yhtä edullista luonnonkosmetiikan tuotetta.

Kosteutta Saharaan

Talvi ja uusi innostus meikkaamiseen ovat kuivattaneet muutenkin rutikuivaa ihoani entisestään. Onneksi pelastajaksi löytyi Decubalin apteekeissa myytävä Ecological tuotesarja, josta olen testannut sekä kasvovoiteen että käsirasvan. Molemmat tuotteet ovat hajusteettomia ja väriaineettomia, niillä on ECO Cert sekä Joutsenmerkki eli Pohjoismainen ympäristömerkki. On muuten ihana käyttää luonnonkosmetiikkaa, jossa ei ole sille tyypillistä liian voimakasta yrttimäistä hajua.

Decubal Ecological Face Cream, 50 ml: "Sisältää ekologisesti tuotettua seljankukkaa sekä aprikoosi- ja manteliöljyä. 99,8 % kaikista ainesosista on luontaisia ainesosia ja 12,5 % kaikista ainesosista  on luomua. Sivellään puhtaalle iholle aamuin illoin."

Olen käyttänyt jo kolme purkkia ekokasvovoidettani ja jäin koukkuun oikeastaan heti. Tuote imeytyy todella nopeasti ja jättää ihon mattapintaiseksi ja sopivasti kosteutetuksi. Käytän tätä voidetta meikin alla, meikin poiston jälkeen, suihkun jälkeen ja silmänympärysvoiteena. Pumppupullo on mahtava, koska voiteen saa helposti annosteltua ja purkki tyhjenee kokonaan.

Voiteen miinuksia on aurinkosuojan puuttuminen ja se, että tuotteen kulumista on mahdoton arvioida, koska läpinäkymätön purkki on todella jämäkkä - siksi kasvovoidetta olikin pakko hamstrata muutama purkillinen. Kasvovoiteen hinta on apteekissa 13,70 €. Tulisipa tästä voiteesta isompi versio saataville, vaikka täyttöpussin muodossa.

Koska tämä on nyt mitä vakavimmissa määrin rasvarakkautta, olen tietysti myös onnistunut vetämään voiteen pumppuosan pois ja pelastamaan ehkä pikkurillin kokoisen määrän rasvaa. Ei mikään helppo tai edes lopputulokseltaan antoisa tehtävä. Myönnettäköön myös, että puoliso auttoi hieman. Kierrätyksen kannalta kuitenkin hyvä toimenpide, sillä purkki kätkee sisäänsä metallisen spiraalimaisen jousen, jonka voi kierrättää metallinkeräykseen.

Edellinen suosikki kasvovoiteeksi oli Vichyn Aqualia Thermal Light kesään ja Aqualia Thermal Rich talveen. Niiden 40 ml hinta pyörii kuitenkin suolaisen 20 euron paikkeilla, joten ne päätyvät auttamattomasti perintöprinsessoiksi tässä kisassa.

Decubal Ecological Hand Cream, 100 ml: "Sisältää ekologisesti tuotettua auringonkukkaöljyä ja seljankukkaa. 99,8 % kaikista ainesosista on luontaisia ainesosia ja 11 % kaikista ainesosista on luomua."

Käsirasva on myös huippulaatua. Kosteutusteho ja imeytyminen ovat älyttömän hyviä ja sama mattapinta-ilmiö toistuu. Hintaa tuotteella on apteekissa 9,30 € eli 100 ml tuubiksi hinta on varsin suolainen. Ostan tätä käsirasvaa lisää luultavasti silloin tällöin hemmottelumielessä. Olisipa 100 ml sijaan saatavilla isompi pakkaus kohtuullisempaan hintaan. Oma rasvankulutus on niin suurta, etteivät pikkupurkit kauan käytössä kestä.

Decubal on onnistunut luomaan  parhaan kasvovoiteen ja käsirasvan, jotka minulla on koskaan ollut. Saavutus piilee siinä, että olen atooppisten käsieni takia joutunut aika monta rasvaa testaamaan. Hyvän kasvovoiteen löydettyäni pitäydyn siinä tovin, mutta käsi- ja vartalovoiderintamalla olen paljon kokeilunhaluisempi.

Tiesittekö muuten, että iho tavallaan turtuu rasvoihin, jos samoja käyttää liian pitkään. Näin ainakin lääkäri on minua ohjeistanut. Siksi olisi hyvä aina välillä vaihtaa rasvoja, jos niistä haluaa mahdollisimman paljon hoitotehoa irti. Näiden rasvojen jälkeen on kuitenkin suuri houkutus todeta, että ei se vaihtamalla parane.

Meikkimuistoja

Äitini ei juurikaan käytä meikkejä. Otinkin aluksi ehostuksessa oppia sisareltani ja mainoksista. Aluksi sitä kokeili vain meikkikuvien värikkäimpiä osia: luomiväriä ja huulipunia. Mitä enemmän sitä parempi tietysti. Onneksi nämä kokeilut tapahtuivat kotona, eikä villeimpiä luomuksiani tuuletettu kaupungilla.  Vasta myöhemmin ymmärsin meikkipohjan tärkeyden, kun sitä naistenlehdissä korostetaan - onneksi!

Ensimmäinen oikea luomiväripalettini hankittiin Tukholmasta Isadoralta. Siinä oli neljä helmiäisväriä: valkoinen, keltainen, vaaleanpunainen ja ruskea. Annoin sen sisarelleni ennen kuin yhdenkään luomivärin pohja alkoi paistaa, sillä teini-ikäisenä meikkaaminen tyssäsi kiinnostuksen puutteeseen ja klassisesti pilalle menneeseen koulukuvaan, jossa kasvoni kiilsivät kuin kattilan pinta, koska olin käyttänyt pelkkää meikkivoidetta. Oi aikoja, oi traumoja!

Ylioppilasjuhliin hankin sitten kerralla meikkivoiteen, peitevoiteen, irtopuuterin, pari luomiväriä, kulmakynän, valovoiteen ja huulikiillon.  Kyllä kirpaisi ostaa ne kerralla. Oi Revlon, tule takaisin Suomeen! Sentään Max Factor ja Lumene ovat vielä täällä. No, mihinkäs vanha kunnon Lumene menisi.

Kirjastosta kävin etsimässä meikkausaiheista kirjaa ja minua auttanut miespuolinen kirjastovirkailija ohjasi minut punastelevana kirjojen ääreen, joiden meikkityylien kultakausi ajoittui 80-luvulle. Sanomattakin on selvää, että lainaamatta jäi. Kipitin sen sijaan kauppaan ja nappasin mukaan erikseen myytävän Trendin meikki- ja meikkausoppaan Trendi Lookin. Siinä oli hyviä perusmeikki- ja tuoteneuvoja. Julkaistaisiinpa sitä edelleen!

Vanhimpia meikkejäni. Vanhimmat on lahjoitettu hätävaraksi
äidilleni.

Siitä meikki-innostukseni lähti pikkuhiljaa etenemään alepöytien kautta nettikauppoihin. Meikkipaletit ja hajuvedet ovat minulle pieniä arjen ylellisyyksiä.  Monesti tuotteessa täytyy kuitenkin olla jokin alennus ennen kuin raaskin raottaa kukkaron nyörejä Suomessa. Olen siis tarkan euron vartija, mutta välillä mopo karkaa käsistä - yleensä alehyörinässä.

Meikkaaminen korvaa itselläni myös osittain öljyvärimaalaamista, josta aiheutunutta jätettä (tärpätti, pellavaöljy ja öljyvärimaalit) on paljon inhottavampaa siivota kuin meikit kasvoilta. En edelleenkään meikkaa joka päivä, ainoastaan silloin kun oikeasti huvittaa askarrella. Meikkaaminen on minulle huvittelua, arjen taiteilua ja sosiaalisesti hyväksyttyä leikkimistä. Meikkisiveltimet ovat ihania ja noviisina meikki on paljon helpompi tehdä kunnon välineillä.

Yli puolet meikeistäni mahtuu näihin pussukoihin.

Olen meikkaajana melko konservatiivinen ja uskon vähemmän-on-enemmän-periaatteeseen. Monesti ripsivärimainokset nostattavat pienen sarkastisen hymyn huulilleni ja photoshopatut mainoskuvat lähinnä haukotuttavat. En koeta tietoisesti häivyttää ihohuokosiani ja irtoripsiä en uskalla edes kokeilla liiman takia. Koetan lähinnä korostaa luonnollisia hyviä piirteitäni. Ripsienpidennyksiä, irtoripsiä, hiuspidennyksiä ja rakennekynsiä ihailen mieluummin muiden päältä. Minusta on hienoa, että kauneuskäsityksiä on yhtä monta kuin on erilaisia ihmisiä. Jokin tyyli tai väri, jota en mistään hinnasta huolisi itselleni, toimii toisella ihmisellä hyvin ja nyt vähän vanhempana osaan arvostaa myös tätä.

Meikkipussien sisältöä.

Silmäni ovat turvonneet elämäni aikana parista kolmesta ripsiväristä, myös allergiaystävällisiksi mainostetuista. Ripsivärin valinta on siksi ollut välillä todellista venäläistä rulettia ja vedenkestävät vaihtoehdot olen diskannut liian vaikeasti poistettavina, vaikka sateilla ne kieltämättä käteviä ovatkin. Hajustetut voiteet ovat myös aiheuttaneet reaktioita ihossa ja olenkin testannut monta eri voidetta, jotta ei aina tarvitsisi tyytyä hajustamattomaan versioon.

Luonnonkosmetiikka kiinnostaa luontoa saastuttamattomana vaihtoehtona, mutta myönnettäköön että kokeiluni tällä saralla ovat vielä sangen rajallisia ja ristiriitaisia. Jotkin tuotteet toimivat, toiset eivät - aivan niin kuin normikosmetiikassakin.Tuotteiden säilyminen huolestuttaa, sillä tunnustan käyttäväni vuosia vanhoja huulipunia ja luomivärejä. Toisaalta minun olisi hyvä oppia käyttämään vanhat kemikaalit ensin alta pois ja vasta sitten hankkia uutta, toisaalta vaihtelu virkistää.

Ennen kaikkea minusta on mukavaa kokeilla eri värejä ja tekniikoita kasvoilleni ja kehittyä pikku hiljaa. Kiellettyä tässä harrastuksessa on ainoastaan innostuksen ja luovuuden puute. Miten, milloin ja miksi te kiinnostuitte kosmetiikasta ja meikkaamisesta?

Hyvää joulua!

Joulun alla löysin Prismasta kauan himoitsemani Mavalan kausilakan sävyssä 166 Khaki Vintage (5 ml) alennettuun hintaan 3,22 €. Muutaman Mavalan lakan aiemmin kotiuttaneena en ole pitkään aikaan raaskinut ostaa näitä 5 ml pikkupulloja melkein viiden euron normihintaan, sillä aiemmissa Mavalan lakoissa laatu ei ollut päätä huimaava.

Mavala 166 Khaki Vintage, ulkovalaistuksessa.

Khaki Vintage oli kuitenkin positiivinen yllätys, sillä tämä helmiäislakka peitti kahdella kerroksella todella hyvin ja oli superkiiltävä. Väri on melkoinen kameleontti, sillä hämärässä se näyttää harmaalta ja valoisassa selkeästi murretulta vihreältä, joka onnistuu olemaan samaan aikaan sekä metsäinen että merellinen. Kaltaiselleni vihreänarkkarille on ihanaa vihdoinkin omistaa sävy, jossa oikeasti kehtaisi mennä vaikka työpaikkahaastatteluun.

Aluslakkana käytin Mavalan Mava-Whitea (10 ml, made in Switzerland) ja pikakuivattajana Sally Hansenin Insta-Dryta (Made in USA; 13,3 ml). Mava-White on keltaisille kynsille tarkoitettu kirkastava aluslakka, jonka olen napannut joskus Prisman poistotarralla varustettuna 4-5 € hintaan. Ihan kelpo aluslakka, joka näyttää kynsillä todella vaalealta, ehkä jopa hiukan sinertävältä. Pidän myös Mavalan pullojen korkeista, niistä kun saa hyvän napakan otteen. Itse olen pienten siveltimien ystävä, joten Mavala saa siitäkin plussaa.

Mavala 166 Khaki Vintage, sisävalaistuksessa.

Kuolasin pitkään OPI:n Mermaid Tears -sävyä, mutta Khaki Vintage todistaa että aina ei tarvitse mennä merta edemmäs kalaan. Kyllä tästäkin lakasta voi tyrskyt aistia, vaikka sävyt ovatkin toisistaan yhtä kaukana kuin Intian valtameri Pohjoisesta jäämerestä.

Oikein hyvää joulua kaikille!

Mavala 166 Khaki Vintage, ulkovalaistuksessa.

Bonita!

Maybellinen tuotteet eivät ole jostain syystä koskaan erikoisemmin kiinnostaneet.Ensimmäinen muistikuvani ripsiväristä on kuitenkin merkin vaaleanpuna-vihreä Great Lash, jolla ripsivärimassan levittäminen tuntui teini-ikäisenä ylivoimaisen vaikealta. Great Lash -traumojen jälkeen jätin ripsivärin käytön moneksi vuodeksi kokonaan ja aloin värjätä ripsiäni, aluksi kampaajalla ja lopulta itse.

Viikonloppuna Maybellinen meikit olivat kuitenkin -40 % alennettuna Citymarketissa ja alennushaukkahamstraaja minussa nosti jälleen kerran päätään. Kiertelin ja kaartelin ständin ympärillä ja matkaan lähti yksi ainoa helmiäislakka, mini Colorama 37 Cappuccino (made in Brazil; 7,5 ml). Hinnaksi jäi 2,95 €.

Maybelline New York mini Colorama, 37 Cappuccino, päivänvalossa.

 Lakka oli todella vetistä ja peittävään lopputulokseen tarvittiin kolme kerrosta. Aluslakkana käytin paremman puutteessa vanhaa Yves Rocherin Manucure Ultra Shine Polish -lakkaa (made in France, 10 ml), joka on oikeastaan tarkoitettu lakkauksen viimeistelyyn. Lumenen aluslakka on alkanut kuitenkin olla sellaista jankkia, että säästän viimeiset pisarat varpaankynsille, jos vain saan niitä enää ulos. Pikakuivattajana oli Sally Hansenin Insta-Dry (Made in USA; 13,3 ml).

Maybelline New York mini Colorama, 37 Cappuccino, sisävalossa.

Toisen käden keskisormesta meni lakkaukset ruttuun liian paksujen kerrosten takia viisitoista minuuttia pikakuivattajan laitosta ja muistin miksi olen vältellyt Maybellinea - ainakin merkin kynsilakkoja. Lakka oli lirua, jätti siveltimen jäljet näkyviin ja pigmenttisyydessäkin on parantamisen varaa. Lakan plussiksi jäi kiva sävy ja hyvä siveltimen varsi, josta sai napakan otteen. Kävelen kuitenkin vastaisuudessakin Maybellinen ständin ohi.

Muistin lahjoittaneeni pari Maybellinen Coloramaa äidilleni ja tarkistin ihan mielenkiinnosta niiden valmistusmaan. Viisi vuotta vanhoissa pulloissa luki myös made in Brazil. Brasiliafanina se ei kuitenkaan haittaa. Talouselämän artikkelin mukaan "Brasilian kosmetiikka- ja hygieniatuotteiden markkinat ovat Euromonitor-tutkimusyrityksen mukaan maailman kolmanneksi suurimmat." On siis aivan järkeenkäypää, että Brasiliassa myös valmistetaan paljon kosmetiikkaa. Anvisa eli Brasilian kansallinen terveysvalvontavirasto valvoo myös kosmetiikkaa ja sen sivuilta voi käydä englantia osaavat tsekkaamassa, miten Brasilia säätelee kosmetiikkaa.

EU:ssa myytävän kosmetiikkatuotteen tulee käsittääkseni täyttää EU:n kosmetiikkadirektiivi. "Jäsenvaltioiden tulee huolehtia riittävistä toimenpiteistä, jotta unionissa myytävät kosmetiikkatuotteet täyttävät direktiivin määräykset." Ymmärtääkseni ongelmia kuitenkin muodostuu siitä, ettei viranomaisilla ole tarvittavia resursseja tarkistaa kaikkia EU:n ulkopuolelta tuotuja tuotteita. Siksi kiinnitän niin suurta huomiota made in -merkintöihin. Ulkolinjan myrkyllisiä tuontivaatteita käsittelevä Myrkkyä halvalla -dokumentti ravisteli. Ajattelin, että jos vaatteet voivat olla työkyvyttömyyttä aiheuttavan vaarallisia, niin en uskalla laittaa kasvoilleni suoraan kemikaalia, jonka valmistusmaan kosmetiikkalainsäädäntöön tai sen valvontaan en luota. Brasilia kuitenkin menee seulani läpi, entä teidän?

Menolippu tropiikkiin, kiitos

Salvatore Ferragamon Incanto Charms EdT (made in Italy) on yksi niitä harvoja tuoksuja, jotka olen onnistunut käyttämään loppuun asti. Loppunut pullo oli tosin vain 30 ml ja tuoksua tuli niin ikävä, että hankin sille korvaajan 100 ml pullosta fragrancex:stä.

Kuvauksen mukaan tuoksu on "hedelmäinen kukkaistuoksu, jonka alkutuoksu koostuu kuusamasta ja passionhedelmästä, sydäntuoksu jasmiinista ja bulgarianruususta, lopputuoksu seetristä ja meripihkasta." Hedelmäiset kukkaistuoksut ja vesituoksut ovat omia suosikkejani ja Incanto Charmsissa ne yhdistyvät miellyttäväksi tuoksucocktailiksi.

Tuoksu on ihanan raikas ja makea samaan aikaan, kuin ihana italialainen jäätelö. Ei liian päällekäyvä tai mitäänsanomaton, vaan omaan nenääni juuri sopivan voimakas. Mainittakoon, että oma nenäni on melko herkkä ja EdT:n annostelu pysyy useimmiten 1-2 suihkauksessa, EdP:n usein vain yhdessä suihkauksessa. Raskaan mausteiset tuoksut aiheuttavat välittömän vetäytymisen tavaratalojen tuoksukeitaista.

Incanto Charms on minulle täydellinen joka paikan ja tilanteen tuoksu, sillä itse käytän tätä kesät talvet, päivällä tai illalla ihan oman fiiliksen mukaan. Viittaan muutenkin kintaalla ilta- ja päivätuoksu jaottelulle. Pysyvyys  tällä tuoksulla ei ole mikään maailman mahtavin, mutta tuoksu on niin kerta kaikkisen koukuttava, että saa sen anteeksi. En varsinaisesti haista tuoksun eri vivahteita erikseen, vaan pelkästään raikkaan vetisen tropiikin kokonaisuutena. Incanto Charms on luottotuoksuni ja palaan siihen aina muiden tuoksurakkauksieni välissä. Tämä viehättävä tuoksu on mielestäni iloinen ja pirskahteleva päivän piristäjä, joka virittää mielen positiiviselle tuulelle.