Huteja ja yksi hitti

Seuraavana vuorossa on loppuunkuluneiden tuotteiden läpikäyminen.

Herbinan MarjaSpa Soft -kasvovesi normaalille ja kuivalle iholle (200 ml, valmistusmaa tuntematon): Perushyvä alkoholiton tuote, jossa on olematon tuoksu. Ei aiheuttanut minkäänlaista ihoärsytystä ja oli edullinen, alle 4 euroa lahjapakkauksen osana ostettuna. Kiitos Ostolakossa Virven säästövinkin (annostele tuotetta vedellä ylikyllästettyyn pumpuliin) puolikas pullo kesti käytössä valehtelematta noin puoli vuotta. Luultavasti ostan uuden pullon ennen pitkää.

Natuvive Pomegranate Refresh Shower Gel (300 ml, valmistusmaa tuntematon): Tuotetta ei enää valmisteta, mutta kerrotaan nyt kuitenkin vaikutelmat siitä. Tuoksu oli ihanan karkkimainen, mutta omalle iholle geelimäinen suihkusaippua on kerta kaikkiaan liian pesevä. Puoliso sai rauhassa käyttää suihkusaippuan loppuun. 

Jotenkin tällaiseen järjestelyyn aina päädytään, kun koetan metsästää tarpeeksi hellävaraista ja hyväntuoksuista suihkusaippuaa. Puolison rasvoittuvalle sekaiholle tämä sopi kuin nakutettu, mutta sai silti aika perinteisen tuomion: "Ihan kiva." Täytyy kyllä myöntää, että odotan mielenkiinnolla, millainen tuote on "ihan kiva":sta poikkeava.

Apobase Oily Creme (200 g, valmistusmaa tuntematon): Hajusteeton apteekkirasva, joka on tarkoitettu erittäin kuivalle iholle. Rasvapitoisuus on 60 %. Rasvassa oli huono imeytyvyys, joten vartalovoiteena rasva ei toiminut itselläni. Rasva päätyi lopulta jalkarasvaksi ja kesti todella pitkään - tämä olikin tuotteen ainoa plussa. En osta enää uudelleen, ikinä.

Lisäys: Apteekin Syväkurkku informoi minua, että tätä rasvaa ei ole tarkoituskaan käyttää vartalovoiteena, vaan pienille ihoalueille ongelmakohtiin tai pelkästään käsi- tai jalkarasvana. Näin suuri rasvapitoisuus on tarkoitettu suojaamaan ihoa, ei varsinaisesti kosteuttamaan sitä.

Yves Rocher, Spa Energie Vegetale SOS Raskaat jalat -geeli (150 ml, made in E.C): Huti, huti ja vielä kerran huti. Tuote ei sisällä ureaa, joka apteekin Syväkurkun mukaan on jalkarasvoissa se kosteuttavin ainesosa. Sen sijaan tässä on mentholia ja kamferiuutetta viilentämässä ennestäänkin huonosta ääreisverenkierrostani kärsiviä jalkoja. Hrr, tulee ihan kylmät väreet käyttökokemuksen muistelusta. Onneksi Yves Rocher on ilmeisesti lopettanut tämän valmistuksen. Kesäisin olen kulutellut tätä lopppuun ja loppu häämöttää jo.

Yves Rocher Organic Lavender hoitava jalkavoide (50 ml, made in Ireland): Laventelipommi, kirjaimellisesti. Tulee mummon käsilaukku ja kuivakukat mieleen. Jotenkin tämä vain tuoksuu tunkkaiselle. Muistin hyvin nopeasti, etten ole laventelin suurin ystävä. Kyseessä ei ole sertifioitua luonnonkosmetiikkaa, vaikka rasvaa mainostetaankin luonnonmukaisilla kasvipohjaisilla ainesosilla. Hinta oli korkea, 4 euroa näin pienestä purkista. Kosteutustehossa on myös toivomisen varaa. En osta uudelleen.

Loppukevennykseksi päivän kynnet. Aluslakkana Mavalan Mava-White (made in Switzerland, 10 ml), värilakkana IsaDoran Metal Mauve 722 (6 ml, valmistusmaa tuntematon), joka peittää hyvin kahdella kerroksella ja on superkiiltävä. Päällyslakkana Sally Hansenin Insta-Dri (made in U.S.A; 13,3 ml). Metal Mauve on ihana harmaaseen taittava violetti helmiäislakka, jotenkin hienostunut ja sovelias monenlaisiin tilanteisiin. Hintaa sille jäi alennuksen jälkeen 3,95 euroa.

IsaDora Metal Mauve 722 päivänvalossa.

Karkkia suihkuhetkiin

Hiukseni ovat luonnostaan vaaleat, normaalipaksut ja pituutta niillä on alaselkään asti. Kaipaan sekä shampoolta että hoitoaineelta runsaasti kosteutustehoa. Pari vuotta sitten hiukseni kärähtivät etelän lomamatkalla, koska lähdin porottavaan 40 asteen paahteeseen ilman hoitoainetta tai hattua. Kyllä, tyhmyydestä sakotetaan.

En kuitenkaan suostunut leikkaamaan kasvatusprosessissa olevia kutrejani, vaan aloin pestä hiukseni hoitoaineella länträten ennen ja jälkeen shampoopesun. Tällä tavalla sain kuin sainkin kosteuden jälleen sidottua takaisin hiuksiini. Asiaa tietysti auttoi myös se, että käytän muotoilutuotteita todella vähän ja vältän hiusten kuumakäsittelyä.

Käytän hiusteni hoidossa sekä kampaamo- että markettituotteita - olenkin tässä suhteessa melkoinen sekakäyttäjä. XZ:n tuotteet ovat olleet ihan mukavia löytöjä, mutta tarpeeksi hoitavia ne eivät yksistään valitettavasti ole. Tuotteet eivät sisällä silikonia tai silikoniyhdisteitä ja ovat avainlippu merkittyjä. Hintaa XZ-tuotteilla on muistaakseni 3-4 euroa.

XZ Öljyhoitoshampoo 2 in 1  (250 ml) oli melkoinen pettymys. Tuotteen sisältämä öljy, E- ja B5-vitamiini houkuttelivat nappaamaan tuotteen kaupan hyllyltä. Tuoksu on mukavan neutraali, shampoo vaahtoutuu hyvin, mutta jätti päänahan jotenkin kutisevaksi, kun käytin tätä joka päivä. Omat hiukset ovat varmaan jotenkin liian hyväkuntoiset hiuspohjan läheltä. Kerran viikossa käytettävänä lisäkosteuttajana kulutin shampoon loppuun. Seurakseen tämä kuitenkin tarvitsee hoitoaineen ainakin pitkillä hiuksilla. En osta uutta pulloa.

XZ Karpalo & Kinuski   (200 ml) hoitoaine tuoksuu aivan teolliselle karkille. Hyvällä tavalla. Käytössä on jo toinen pullo ja vaikka pullon puolivälissä tuoksu alkaa vähän tökkimään, tulen luultavasti ostamaan tätä ihan tuoksun takia, mikä ei muuten jää hiuksiin kiinni. Kosteutusteho hoitoaineella ei kuitenkaan yksinään riitä ja käytänkin tätä lähinnä toisena hoitoaineena shampoopesun kanssa.

Olen myös kokeillut Karpalo & Kinuski shampoota, mutta sarjan hoitoaine ja shampoo yhdessä saavat aikaan liian voimakkaan tuoksupommin eli suosittelen hankkimaan jomman kumman. Shampoo pesi tarpeeksi hyvin, muttei kosteuttanut riittävästi. Itselläni hoitoainetta kuluu melkoiset määrät, joten siksi valitsin näistä kahdesta hoitoaineen uudestaan käyttöön.

Yves Rocherin Jardins du Monde - Suihkugeeli - luonnonmukainen arganöljy  (200 ml, made in France) tuoksuu myös karkille, mutta luonnolliselle ja eksoottiselle herkulle. Omalle rutikuivalle talvi-iholle suihkugeeli oli liian pesevä, mutta puolison rasvoittuvalle sekaiholle tämä oli passeli ja tätä saa kuulemma hankkia lisää. Kesällä aion kokeilla uudestaan myös itse. Tuote on Ecocert-sertifioitu, eikä siinä ole tietenkään parabeeneja tai väriaineita. Hintaa taisi olla alle kolme euroa. En ole mistään löytänyt yhtä edullista luonnonkosmetiikan tuotetta.

Bonita!

Maybellinen tuotteet eivät ole jostain syystä koskaan erikoisemmin kiinnostaneet.Ensimmäinen muistikuvani ripsiväristä on kuitenkin merkin vaaleanpuna-vihreä Great Lash, jolla ripsivärimassan levittäminen tuntui teini-ikäisenä ylivoimaisen vaikealta. Great Lash -traumojen jälkeen jätin ripsivärin käytön moneksi vuodeksi kokonaan ja aloin värjätä ripsiäni, aluksi kampaajalla ja lopulta itse.

Viikonloppuna Maybellinen meikit olivat kuitenkin -40 % alennettuna Citymarketissa ja alennushaukkahamstraaja minussa nosti jälleen kerran päätään. Kiertelin ja kaartelin ständin ympärillä ja matkaan lähti yksi ainoa helmiäislakka, mini Colorama 37 Cappuccino (made in Brazil; 7,5 ml). Hinnaksi jäi 2,95 €.

Maybelline New York mini Colorama, 37 Cappuccino, päivänvalossa.

 Lakka oli todella vetistä ja peittävään lopputulokseen tarvittiin kolme kerrosta. Aluslakkana käytin paremman puutteessa vanhaa Yves Rocherin Manucure Ultra Shine Polish -lakkaa (made in France, 10 ml), joka on oikeastaan tarkoitettu lakkauksen viimeistelyyn. Lumenen aluslakka on alkanut kuitenkin olla sellaista jankkia, että säästän viimeiset pisarat varpaankynsille, jos vain saan niitä enää ulos. Pikakuivattajana oli Sally Hansenin Insta-Dry (Made in USA; 13,3 ml).

Maybelline New York mini Colorama, 37 Cappuccino, sisävalossa.

Toisen käden keskisormesta meni lakkaukset ruttuun liian paksujen kerrosten takia viisitoista minuuttia pikakuivattajan laitosta ja muistin miksi olen vältellyt Maybellinea - ainakin merkin kynsilakkoja. Lakka oli lirua, jätti siveltimen jäljet näkyviin ja pigmenttisyydessäkin on parantamisen varaa. Lakan plussiksi jäi kiva sävy ja hyvä siveltimen varsi, josta sai napakan otteen. Kävelen kuitenkin vastaisuudessakin Maybellinen ständin ohi.

Muistin lahjoittaneeni pari Maybellinen Coloramaa äidilleni ja tarkistin ihan mielenkiinnosta niiden valmistusmaan. Viisi vuotta vanhoissa pulloissa luki myös made in Brazil. Brasiliafanina se ei kuitenkaan haittaa. Talouselämän artikkelin mukaan "Brasilian kosmetiikka- ja hygieniatuotteiden markkinat ovat Euromonitor-tutkimusyrityksen mukaan maailman kolmanneksi suurimmat." On siis aivan järkeenkäypää, että Brasiliassa myös valmistetaan paljon kosmetiikkaa. Anvisa eli Brasilian kansallinen terveysvalvontavirasto valvoo myös kosmetiikkaa ja sen sivuilta voi käydä englantia osaavat tsekkaamassa, miten Brasilia säätelee kosmetiikkaa.

EU:ssa myytävän kosmetiikkatuotteen tulee käsittääkseni täyttää EU:n kosmetiikkadirektiivi. "Jäsenvaltioiden tulee huolehtia riittävistä toimenpiteistä, jotta unionissa myytävät kosmetiikkatuotteet täyttävät direktiivin määräykset." Ymmärtääkseni ongelmia kuitenkin muodostuu siitä, ettei viranomaisilla ole tarvittavia resursseja tarkistaa kaikkia EU:n ulkopuolelta tuotuja tuotteita. Siksi kiinnitän niin suurta huomiota made in -merkintöihin. Ulkolinjan myrkyllisiä tuontivaatteita käsittelevä Myrkkyä halvalla -dokumentti ravisteli. Ajattelin, että jos vaatteet voivat olla työkyvyttömyyttä aiheuttavan vaarallisia, niin en uskalla laittaa kasvoilleni suoraan kemikaalia, jonka valmistusmaan kosmetiikkalainsäädäntöön tai sen valvontaan en luota. Brasilia kuitenkin menee seulani läpi, entä teidän?