Lisa Eldridge: Face Paint - The Story of Makeup

Siitä asti, kun sain tietää että Lisa Eldridge on kirjoittanut kosmetiikkaa käsittelevän kirjan, sormeni syyhysivät päästä siihen käsiksi. Niinpä tein paikalliselle kirjastolleni hankintaehdotuksen ja ilokseni huomasin, että kirjaa oli otettu valikoimiin jopa kaksin kappalein. Tietysti tässä tapauksessa enempi olisi parempi, koska kiinnostuneita lukijoita varmasti riittää.

Face Paint - The Story of Makeup (Kasvomaali - Meikin tarina, s. 240, ISBN 978-1-4197-1796-3) on jaoteltu kahteen osaan. Ensimmäinen osa on nimeltään The Ancient Palette eli muinainen paletti ja se on jaettu edelleen kolmeen osaan värin mukaan: punaiseen, valkoiseen ja mustaan. Näissä osissa valotetaan eri värien käytön historiaa ja osin myös politiikkaa ja naisten asemaa yhteiskunnassa, koska se liittyy niin vahvasti naisten oikeuteen maalata tai jättää maalaamatta kasvojaan haluamallaan tavalla. Näissä osioissa nostetaan esiin, millaisia ainesosia antiikin meikeissä käytettiin ja mitä vaaroja entisaikojen kalliimmat kosmetiikkatuotteet pitivät sisällään. Kirjassa hypitään aika joviaalisti eurooppalaisten hovien, antiikin sivilisaatioiden tai vaikkapa aasialaisten kauneuskulttuurien välillä aina nykypäivän kauneusikonien tulkintoihin entisaikojen tyyleistä.

Kirjan toinen osa on nimeltään The Business of Beauty eli kauneusbisnes ja se on jaettu neljään osaan: media ja motivaatio, kauneuspioneerit, historia käsilaukussasi ja tulevaisuuden innovaatiot. Toinen osa siis käsittelee sitä, miten mediassa luodaan kuvia ja illuusioita kauneudesta ja saadaan ihmiset imitoimaan näitä kuvia, esimerkkinä vaikka Hollywoodin kulta-ajan glamouria hohkavat näyttelijättäret. Kirjassa nostetaan esille myös sitä, miten meikit kehittyivät näyttämötaiteen olosuhteista elokuvateollisuuden vaatimiin laadukkaampiin tuotteisiin, jotka kestivät paremmin iholla ja näyttivät luonnollisimmilta. Kirja tarjoaa pieniä historiikkeja eri kosmetiikkamerkeistä, kertoo miten ne uudistivat kosmetiikkaa tai keksivät markkinoida niitä paremmin ja miten nämä yritykset ja merkit kehittyivät. Eldridge myös nostaa esille, että nykyajan globaalit kauneusyritykset ovat monesti aloittaneet saippuavalmistajina, parfyymitaloina tai meikkitaiteilijat ovat perustaneet nimeään kantavan sarjan.

Lisäksi kirjan toisessa osassa on lopussa pieni osio siitä, miten viime vuosikymmeninä meikkivoiteiden, huulipunien ja luomivärien seokset ovat muuttuneet, kun uusia raaka-aineita (muun muassa haihtuvien ja haihtumattomien silikoniöljyjen emulsioita, helmiäisiä, polymeerejä, E-vitamiinia jne.) on alettu sekoittaa niiden bulkkeihin.  Näin meikeille on saatu kestävyyttä, hoitavuutta ja helpompaa levittyvyyttä.

Kirjassa on kattava sisällysluettelo ja lähdeviitteet, joten kiinnostavaa lukemista löytää varmasti jatkossakin kun käy lähteitä läpi. Kirjan ulkoasu oli kaunis ja kuvitukseen oli käytetty entisajan mainoksia, Eldridgen tekemiä meikkejä, naistenlehdissä esillä olleita kuvia,  kuvia kosmetiikkatarvikkeista ja kauneisideaaleista, mihin tiettyjen aikakausien ja kulttuurien naiset pyrkivät. (Miehet tietysti käyttivät myös ennen Ranskan vallankumousta kosmetiikkaa aristokraattien piireissä, mutta tämä kirja keskittyy kyllä pääasiassa naisiin. Kiteytettynä, mitä rajoitetumpi naisen asema, sitä vähemmän meikkejä ja kosmetiikkaa hyväksyttiin ja sitä enemmän niiden käyttöä rajoitettiin, paheksuttiin ja pilkattiin - nimenomaan miesten toimesta, jotka kirjoittivat valtaosan antiikin kosmetiikkaa käsittelevistä teksteistä.)

Kirjan läpi on myös ripoteltu kauneusmuusista historiikkeja ja niissä on kuvailtu miten nämä naiset käyttivät tai käyttävät kosmetiikkaa. Itse luin nämä muusaosuudet ensimmäisenä läpi ja niistä vanhemmat olivat kiinnostavia, koska en juuri tiennyt näiden naisten kauneussalaisuuksista mitään. Sen sijaan osiot esimerkiksi Amy Winehousesta ja Madonnasta koin jotenkin väkinäisinä, koska heistä nykyajan julkimoista tietää luonnollisesti enemmän. Kirjassa koin ajoittain miinuksena tekstinasettelun ja jaottelun, joka välillä keskeytti lukemisen ja katkaisi ajatuksen. Kirjassa piti välillä palata taaksepäin, jotta varmasti tiesi lukeneensa kaiken, mistä tuli pientä kaaostunnelmaa.

Koska olen myös arvostellut Madeleine Marshin Compacts and Cosmetics -kirjan ja koska Eldridge siteeraa häntä usein kirjassaan, en malta olla vertaamatta näitä kirjoja. Siinä, missä Marshin kirja on enemmän kronologisesti etenevä kulttuurihistoriaa käsittelevä kirja, on Eldridgen enemmän aiheesta toiseen hypähtelevä ja näiden aiheiden sisällä menevät aikakaudet iloisesti sekaisin ja fiilistellään julkkiksia, kosmetiikkabrändejä ja entisajan kauneustuotteita ja rituaaleja. Tyyli on tietysti erilainen ja naiset selkeästi lähestyvät aihetta eri perspektiivistä, mutta itse antaisin Marshin kirjan mieluummin lahjaksi - ja en myöskään vastustaisi, jos löytäisin sen joku joulu lahjapaketista. (Harmitti muuten vietävästi, kun huomasin, ettei kirjastossa enää ole Marshin kirjaa. Liekö joku käynyt kääntämässä sen? Laitoin jo kirjastolle pyynnön, että tilaisivat uuden kappaleen, mutta mitään ei ole tapahtunut. Asiaa tietysti varmasti auttaisi, jos useammat lukijat tekisivät uuden hankintapyynnön kirjasta.)

Kaiken kaikkiaan Eldridgen kirja on mielenkiintoinen teos kosmetiikasta, kauneusrituaaleista ja kosmetiikkateollisuudesta. Kirja on kirjoitettu englanniksi ja suomennosta odotellessa siihen on tyytyminen. Luin sitä useampana päivänä eri osioita fiilistellen ja unelmoiden, että Shalimar EdP maksaisi edelleen vain 27,50 $. En olisi myöskään pettynyt, jos saisin tämän kirjan lahjaksi, koska teos tulee satavarmasti säilymään pidempään luettavana kuin meikkaamiseen perehdyttävät teokset, joiden kuvitus tuntuu vanhentuvan muutamassa vuodessa kun meikkityylit muuttuvat.